Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan
Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa.
–Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala.
Metsäteollisuudessa on meneillään paljon puupohjaisten tuotteiden innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä, joka ei aina saa Karvalan mukaan kaikupohjaa tai näkyvyyttä. – Kun saksalainen vihreä meppi vieraili Supercellin hienossa pääkonttorissa, hän ei ihastellut puuarkkitehtuuria eikä kysynyt paljonko se sitoo hiiltä, vaan että kuinka monta puuta on rakentamiseen kaadettu. Me kerromme aina, että kun puu kaadetaan, istutetaan neljä tilalle. Puu on kuin porsas, siitä käytetään kaikki osat.
Karvalan mukaan Metsäteollisuus ry:n yksi suurimmista edunvalvonnallisista haasteista on viestin perille saaminen. – Ei kannata tavata vain metsäasioissa samanmielisiä, vaan mennä niihin pöytiin, missä meitä haastetaan. Olemme täällä, jotta meidän äänemme kuuluisi ja ymmärrys metsätaloudesta lisääntyisi.
EU sääntely vaikuttaa metsäteollisuuden investointeihin
Päättyvän EU:n komission kausi on ollut Karvalan mukaan lainsäädännöllinen tsunami. – Aika on ollut hyvin ideologista. Kun komissio on ajanut liian nopeasti ja välillä huonosti valmisteltua maa- ja metsätaloussektoriin kohdistuvaa lainsäädäntöä osana Green Dealiä, on se johtanut Karvalan mukaan vastareaktioon, mikä näkyy muun muassa protesteina monissa maissa.
–Metsäteollisuuden on tiedettävä, millaiseen regulatiiviseen tilaan se tekee investointeja. Kautensa päättävä komissio on antanut 17 ilmasto- ja ympäristöaloitetta, joilla kaikilla tulee olemaan mittavia vaikutuksia metsätalouteen, mutta joiden yhteisvaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu.
Esimerkkinä arkipäivän edunvalvonnasta Karvala mainitsee pakkausdirektiivin. –Se tuli nyt onneksi parlamentista viimeisellä istuntoviikolla meille järkevämmällä mallilla. Jos asetus olisi mennyt alkuperäisessä muodossa läpi, se olisi merkinnyt joidenkin metsäyritysten kohdalla jopa joistain liiketoiminnoista loppumista. Nyt odottelemme vielä lopullista Neuvoston päätöstä, joka ei ehtine ennen uuden toimikauden alkua.
EU:ssa on vaikutettava etukäteen
Komissio on haalinut Karvalan mukaan delegoiduilla säädöksillä lisää valtaa teknisten argumenttien pohjalta. – Vallansiirto on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa, ja siinä jäsenvaltiot ovat olleet turhan vaatimattomia ja hiljaisia.
– Jäsenmaan tulee vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ajoissa, kuten Suomen nykyinen hallitus tuntuu tekevänkin. Pitää vaikuttaa etukäteen, ei kommentoida jälkikäteen. Edellisen hallituksen aikana Suomesta tuli eri ministereiltä erilaisia viestejä hallituksen ohjelmasta, eli komissio ei aina tiennyt mikä oli Suomen kanta. Vaikuttamistyössä pitää valita kohteensa ja aiheensa tarkasti ja strategisesti, muistuttaa 30 vuotta edunvalvontatyötä tehnyt Karvala.
Yhteistyö meppien kanssa on Karvalan mukaan keskeinen osa Metsäteollisuus ry:n edunvalvontatyötä. –Onneksi meillä on ollut tällä vaalikaudella meppejä, jotka ovat hakeutuneet rohkeasti lakiasäätäviin valiokuntiin. Aktiivisella ja raportteihin keskittyvällä ja niitä myös saavalla mepillä on enemmän lainsäädäntövaltaa kuin useimmalla ministerillä. Toivon uuteen parlamenttiin myös metsäasioista ja biotaloudesta kiinnostuneita edustajia.
–Minun tehtäväni täällä on tuoda yhteen keskeisiä vaikuttajia ja politiikkoja sekä nostaa eurooppalaiseen keskusteluun kannaltamme keskeisiä kysymyksiä puun riittävyydestä ja biopohjaisten materiaalien mahdollisuuksista fossiilisten korvaajina, muistuttaa Karvala.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Yhteyshenkilö
Kaisu Karvala, kaisu.karvala@forestindustries.fi
Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
« Takaisin